Blogi

Tänä aamuna herätyskello oli soimassa 07.45 koska oli kiire kirkkoon. Kyllä, luitte oikein.
Kreikassa loppiainen on suurempi juhla kuin joulu. Kreikan loppiainen eli Epifania (herran ilmestyminen) keskittyy Jeesuksen kasteeseen ja veden pyhittämiseen. Juhlan kohokohta on papin johtama seremonia, jossa risti heitetään mereen ja ihmiset sukeltavat noutamaan sen saadakseen onnea ja siunausta tulevalle vuodelle.

Kreikassa perinne keskittyy enemmän kristinuskon alkuaikoihin ja veden pyhittämiseen liittyviin rituaaleihin.

Joten hypättiin pyörien selkään ja poljettiin kirkkoon. Ystävämme Nectarina sanoi, että kirkko alkaa 07 ja loppuu 10.00. Me mentiin sinne 9.00

Nectarina oli vähän myöhässä joten mentiin sisään ennen häntä. Pappi puhui /lauloi/veisasi kreikkaa. Kirkko oli täysi ihmisistä jotka olivat pukeutuneet pyhävaatteisiin. Ihmisiä saapui lisää paikalle. Huomioimme ,että jokainen meni ensin yhden taulun luo jota suudeltiin ja tehtiin ristinmerkki ja sitten siirryttiin toisen taulun luo ja suoritettiin sama seremonia.

Suitsukkeet tuoksuivat voimakkaasti ja tapahtuma oli upea, vaikka emme mitään ymmärtäneetkään. Välillä seisottiin ja sitten istuttiin. Jotkut seisoivat koko ajan ja toiset eivät ollenkaan. Ristinmerkkejä tehtiin aina välillä.

Me torvelot kun lähdettiin liikenteeseen niin unohdettiin ottaa rahat mukaan. Heti kun astuttiin kirkkoon niin nähtiin piste mihin olisi pitänyt antaa rahaa ja sytyttää kynttilä poistuneita muistellen.

Toinen virhe tehtiin siinä kun mentiin istumaan. Huomattiin, että me istuttiin naisten puolella ja miehet istuivat toisella puolella kirkkoa.

Sitten alkoi rahankeräys. Onneksi meidän takana oli leirintäalueelta eräs Saksalainen joten hiivin hänen luokseen ja pyysin kolikkoa🙈 kun keräys tuli meidän kohdalle niin saatiin annettua raha ja kerääjä laittoi meidän käteen yrteistä tehtyä parfyymiä. Ihanan tuoksuista.

Pappi jatkoi seremoniaa. Siihen liittyi vahvasti Basilika jota hänellä oli iso kimppu. Sitä hän luotti pyhässä vedessä jonka jälkeen käveli ympäri kirkkoa ravistellen basilikaa niin ,että roiskeet lensivät meidän syntisten päälle. Saatiin siis puhdistettua mieli ja ruumis.

Seremonian päätyttyä juostiin rantaan laiturille. Pappi oli jo ehtinyt sinne. Nectarina sanoi, että yleensä risti heitetään mereen ja nuoret miehet kilpailevat kuka sen merestä löytää. Meillä oli tänään kova tuuli ja aallot joten papilla oli risti kiinnitettynä naruun ja hän heitti sitä mereen ja veti itse takaisin useamman kerran. Eikä kukaan hypännyt uimaan.

Sen jälkeen kipitettiin takaisin kirkon ulkopuolelle. Sieltä otettiin leipäpala ja jokaisella oli oma pullo /purkki mihin valutettiin astiasta sitä basilikasta tehtyä pyhää vettä.

Tämän jälkeen lähdettiin Nectarinan kotia katsomaan. Ei tyypillinen kreikkalainen asunto koska sitä vuokrataan kesällä turisteille. Mutta oli aivan ihana. Nectarina otti pyhää vettä ja juotiin sitä. Sen jälkeen sitä pirskotettiin ympäri pientä asuntoa ja näin oli koti siunattu vuodeksi eteenpäin.

Juotiin yrttiteetä ja mutusteltiin erilaisia keksejä (varsinaisia herkkusuita nämä Kreikkalaiset). Oli todella hauska aamu ja päivä ,erilainen kuin yleensä.

Vaikka täällä myrskyää ja aallot ovat upeita niin lämmintä on +17.

Opimme myös tänään, että ortodoksi tekee ristinmerkin ylhäältä alas ja oikealta vasemmalle.

Katolilaiset tekevät ylhäältä alas mutta vasemmalta oikealle.

Alkoi kylmällä. 1.1 puhelimeen tuli pakkasvaroitus. Kyllä ,luitte oikein. Lämpötila oli ulkona +8 mutta niin jäätävä pohjoistuuli. Lenkillä ajattelin sormien tippuvan pois jäätymisen seurauksena. Hrrrrrr🥶

Tänään 3.1 alkoi myrsky. Naapuri Vasilin asuntovaunun pressut lepattavat ja tuntuu ,että katto lähtee irti. Silti lämmintä + 16 ja käytiin kyläkävelyllä äsken. Koirien hännät ja korvat pöllysivät eikä kissoja nähty kuin muutama Sohvin suruksi.

Uuden vuoden aatto juhlineen meni koirien kannalta todella hienosti mutta isäntäväki ei osannut käyttäytyä. Juotiin autossa viinipullo ja lähdettiin klo 21 viemään tyttöjä ulos. Saksalaiset ja Sveitsiläiset olivat tehneet nuotion rannalle ja jotenkin meidän askeleet veivät sinne. Virhe. Siellä meidät toivotettiin tervetulleiksi luumuviinalla (vahvempaa kuin vodka) jonka jälkeen mun yhdessä kupissa oli sekaisin luumuviina,valkkaria,rommia ja skumppaa🤢🤢🤢

Raketteja näimme ja kuulimme 2 kpl. Tytöt istuivat vapaana mun vieressä ja kissa M. Maukunen oli mukana myös koko illan. Lyhyesti sanottuna loppuillasta ei oikeastaan muistikuvaa joten se siitä. Kolmelta olin koirien kanssa kotona ja Petu tuli joskus perässä.

On se ihme. Vaikka kuinka vanhaksi elää niin joskus kaikki vaan lähtee lapasesta. Onneksi jäätiin henkiin.
Seuraavana päivänä kun raahustin aurinkolasit silmillä nuotiosavumyrkytyksen saaneena näin meidän edellisen yön ystävät reippaina. Ilmoitin ,etten koskaan enää koske heidän luumuviinoihin. Kyllä siellä nauru raikasi😂

Merivesi +17 . Täällä mennään seuraavat kolme päivää kovalla tuulella joten viilentyy varmasti vielä.

Eilen alkoi kylmä tuuli puhaltaa pohjoisesta. Yritti saada meidät tuntemaan samaa kylmyyttä kuin siellä Suomessa ,onnistumatta. Tänä aamuna aurinko lämmitti vanhoja luita ,hypättiin pyörien selkään ja jätettiin tytöt kotiin.

Haettiin kaupasta pienet makeat leivokset ja mentiin satamaan istumaan ja nautittiin auringosta. Yllättäen ravintoloiden terasseja alettiin availemaan, pikkuhiljaa mutta availemaan siihen malliin, että kevät on jo täällä.

Joku oli uimassa ja me vaan torkuttiin auringon lämmössä.

Käytiin matkalla kaupassa ja saatiin lenkistä kivat 9km. Kaupassa olikin meidän tuttuja ja juteltiin heidän kanssaan. Ovat piakkoin lähdössä laivalla Sisiliaan. Sanoi sitä 5 tunnin matkaksi ja hinta koirineen(2) ja autoineen 350€. Ei paha. Yritin googlettaa laivamatkoja Italiaan mutta eihän siitä mitään tullut. Miten voin olla niin hölmö, etten löydä netistä mitään…

Mentiin kotiin ja vietiin tytöt vielä rannalle. Aivan superhieno ilma. Aurinko teki olon niin lämpimäksi ja tyytyväiseksi koko neljän koplan.

Kun palattiin autolle niin tontillamme oli kissa. Se on kulkukissa, nuori tyttö. Meidän joka aamuinen lenkki vie aina apartementokselle jossa juttelemme kissanaisen kanssa. Hän suojelee eläimiä, vie kulkijat sterkattavaksi, sirutettavaksi. Madottaa ja lääkitsee kissat jne. Rouva kertoi, että tämä neiti oli heille tullut ja on niin kiukkuinen ,että muut kissat pelkäävät. Ja niin nälkäinen, että puri häntäkin kun rouva oli siirtämässä kuppia. Ei suostunut suosiolla matolääkkeen ottoon joten ei ollut tervetullut sisätiloihin. Tämä samainen sankari saapui meidän leirintäalueelle ja muutti naapuri Kostan tiloihin.

Nyt M.maukunen oli päättänyt siirtyä meille. Siinä se jökötti ja maukui tyytyväisenä. Tytöt käyttäytyivät mallikelpoisesti eikä hyökänneet kissajahtiin. Sohvi kyllä erehtyi menemään liian lähelle niin johan tuli murinaa ja käpälää. Onneksi löi Sohvia nätisti eikä tullut reikiä tolleriin. Sen jälkeen olikin helppoa pitää Sohvia vapaana koska ei mennyt kissan lähellekkään.

Siinä sitten grillattiin gyrosta ja armopaloja odotti kissa ja kaksi koiraa😂

Koirat makasivat maassa niin M. Maukunen käveli muina katteina niiden välistä 😂

Nyt ollaan sisätiloissa. Aurinko laskee niin lämpötila tippuu samantien. M. Maukunen meni kiusaamaan muita (toivottavasti) ja Petu aivastelee koska tällä eläinrakkaalla on kissaallergia…

Uskomatonta mutta huomenna on jouluaatto. Aika kuluu ihan hirveän nopeasti. Eikä muutenkaan uskoisi joulukuuksi. Tänäänkin aurinko paistoi ihanasti. Käytiin Finikoundassa tyttöjen kanssa lenkillä ja syömässä laiturilla fetapiirakkaa.
Sohvi on osoittanut esimerkillistä koirakäytöstä aina joskus. Esimerkiksi tänään fetapiirakan jaolle saapui gorgia muistuttava lyhytjalkainen vanha herra. Sohvi katsoi gubbea kylmän viileästi ja käänsi sille selkänsä. Ei mitään ärinää ,haukkumista eikä huutoa.

Mentiin matkalla supermarkettiin ja kaupan pihalla tepasteli kissa. Myöskään sille ei sanottu mitään. Välillä nuorempi tytöistä yllättää positiivisesti🤷‍♀️😂

Supermarketissa on ihana leipä/keksitiski. Keksittiin ostaa naapuri Kostalle pikkuleipiä joululahjaksi. Sanoin myyjälle ostavamme naapurille joululahjaa ja annoin hänen valita herkuista parhaimmat. Niin laatikkoon tuli 12 kpl suloisia ,erilaisia pikkuleipiä. Laatikko käärittiin punaiseen joulunauhaan ja joulupukkitarra liimattiin laatikkoon viimeiseksi. Ihanaa palvelua❤️

Me saatiin Kostalta pussillinen juuri poimittuja mandariineja joten olimme kaikki iloisia.

Huomiseksi onkin luvattu koko päiväksi vesisadetta joten pysytään sisällä ja luetaan kirjoja.

Tällaista täällä. Normipäivä ,niinkuin sanotaan.

Hyvää joulua kaikille ❤️

Vuokrattiin auto pariksi päiväksi. Suunnitelma oli käydä Messinassa eläinlääkärin luona ostamassa ruokaa ja toisena päivänä toiseen suuntaan Pylokseen ja sieltä rannikkoa pitkin katselemaan paikkoja.

Aurinko paistoi kauniisti kun lastattiin tytöt kyytiin ja matka pääsi alkamaan. Oltiin ”myöhässä” meidän aikataulusta. Mullahan on aina kellotettua tämä elämä vaikkei töissä enää kellotusta tarvitse pelätä😂

Luultiin, että auto olisi valmis perjantaiaamuna klo 9 mutta eipäs ollutkaan. Theo kirjoitteli auton papereita rauhallisesti ja puhui enemmän kuin koskaan (Theo on hiljaisempi kaveri) ja Anthoni lähti imuroimaan ja pesemään autoa. Yritettiin kovasti sanoa ettei tarvitse meitä varten jynssätä mutta 🤷‍♀️ei onnistunut. Pesun jälkeen hän vielä ehdotteli mihin meidän kannattaa mennä. Kysyin ,lähteekö hän kuskiksi ja oli mielellään lähtemässä mutta sanottiin, että sun pitää tehdä töitä täällä eikä huvitella.

Vihdoinkin päästiin matkaan. Ostettiin vesipulloja mukaan ja fetapiirakat jotka syödään sitten jossain kivassa paikassa. Pakattiin mukaan myös Siirin kuivanappulat joista oli sen verran riesaa ,että päätettiin jakaa niitä kulkukoirille jos nähdään niitä. Ne olivat nimittäin sellaisia nappuloita, että Siiri kakkasi ja paljon. Ihan liikaa ja kakkapussit hupeni yhden lenkin aikana. Ei Siirikään onnelliselta näyttänyt joten tarkoituksena oli ostaa nappuloita jotka sopii Sohville (eli mahaongelmaiselle jota närästää usein) ja Siirille sopii silloin se myös.

Päästiin Messiinaan ja ehdittiin eläinlääkäriin ennen hänen lounastaukoa. Siellä olikin 15kg RC gastro. Yleensä ei ole mutta asiakkaan koira oli muuttanut taivaan laulukuoroon joten meillä kävi tuuri.

Mukava lääkäri joka sanoi ,että soittakaa kun ruoka loppuu niin hän tilaa lisää. Ja keskiviikko-iltaisin hän tekee käyntejä tänne päin. Voi hoitaa rokotuksia ja jotain pieniä asioita ja samalla voi tuoda myös ruokaa.

Käveltiin Messinan torilla. Käytiin kirjakaupassa koska kuulun niihin jotka tarvitsee kalenterin mihin merkataan tulevat tehtävät, kuten Siirin Librela piikki, synttärit, ensi vuoden lähtö Kreikkaan yms.

Lisäksi kalenteri tarvitaan autoon ja siihen kirjoitetaan lämpötilat yms tapahtumat.

Ostettiin baarista grillattu kana josta ajateltiin illalla kotona tehdä salaattia. Kotona selvisikin, että siellä oli kana halkaistu puoliksi ja päällä oli läjä ranskalaisia sekä sitruunanpuolikkaita. Ilmankos saatiin mukaan kertakäyttö aterimet😂

Käytiin satamaan viemään koiranruokaa koska ollaan siellä nähty kulkukoiria . Nyt kipittikin paikalle kissaäiti kahden pennun kanssa. Hyvin näytti maistuvat.

Tavattiin myös kaksi koiraa lenkillä vuoristossa itsekseen joten annettiin ruokaa myös heille.

Täällä on annettu varoituksia pysyä kotona eikä lähteä autolla liikkeelle koska on satanut niin paljon. Teitä on poikki kivien ,mudan ja veden takia. Kuulostaa hullulta ennekuin sen näkee.

Ostettiin myös Messinasta uudet nahkahihnat .

Seuraavana päivänä ajettiin Pylokseen. On muuten mun lempparikaupunki. Ollaan oltu siellä ennenkin ja olen sitä kuvannutkin tänne.
Haettiin venekaupasta pari Kreikan ja Suomen lippua. Toiset lepattavat täällä meidän paikalla aidassa ja toinen Suomen lippu laitettiin portin luo liehumaan muiden sekaan.

Ajeltiin myös Kalamataan katsomaan Jumboa. Sieltä kuuleman saa kaikenlaista ja halvalla. Olihan siellä. Paljon ihmisiä ,erittäin kapeat käytävät ja tavaraa leluista vessapaperiin. Meille tarttui mukaan pesusieniä yms pientä.

Tässä ne tärkeimmät tällä kertaa. Leirintäalue on tupsahtanut aika lailla täyteen ja Theo ihmetteli samaa. Taitaa Kreikasta tulla Espanjan kilpailija…

Tänään oli pilvinen ja tuuleton päivä. +17 ja käveltiin rannalla kesävaatteissa. Kyllä kelpaa❤️🇬🇷🇫🇮

Viikko sitten satoi. Ja kun täällä sataa niin se sataa kovaa ja paljon. 40-50mm tuli taivaalta. Tulvavaroituksia ja ulkonaliikkumiskieltoa tuli uutisista ja jopa puhelimeen pärähti varoitus. Oli kova ukonilma joka kiertää meitä kuin kissa kuumaa puuroa. Ollaan poukamassa vuorten ympäröiminä. Ukkospilvet kiertävät meitä ja saadaan kokea se jyrinä ympärillämme.

Aamulla kun kaikki oli ohi ,sade loppunut jyrinä lakannut ja aurinko saapunut tallasimme taas kaikki neljä katsomaan mitä ”aarteita” on tullut vuorilta sekä mereltä.

Eilen onnistuttiin nostamaan rahaa automaatista🍾 yes, tuli hetkeksi voittajan fiilis. Käveltiin hikisenä alas kylään linnalta ja takaisin ylös.

Sitten olikin aika jatkaa matkaa. Oltiin päätetty käydä Evianin saarella koska se sijaitsee ihan mantereen vieressä. Pienen pieni silta vei meidät sinne. Tosin ennen sitä oli jännittäviä ja ylenpalttisesti sydämen sykettä kiihdyttäviä liikenneympyröitä. Joka suunnasta singahtaa joku ja vilkkua ei tarvi käyttää ennenkuin toiminta on suoritettu.

Se mikä on musta täällä kivaa on se,että voit pysäköidä mihin vaan ja laitat hätävilkut päälle. Mekin olemme jo oppineet sen:))

Löydettiinkin oma pikkuinen kiviranta jossa vietimme kaksi yötä. Meidän lempparihuvitusta on odottaa ja katsoa kun aurinko laskee ja tulee pimeys. Sitten katsotaan minne syttyy valoja. Vaikka päivällä näen vastapäätä vuoria niin vasta pimeällä näkee asuuko siellä ketään. Ja eilenkin istuttiin ,pilkkopimeässä ja karmeassa tuulenmyräkässä, aaltojen pauhatessa vahdittiin kuin haukat naapurivuorten valojen syttymistä.

Aamulla otettiin ensin aurinkoa mutta koska suuri ryhmä pilviä päätti tulla pilaamaan sen ilon niin hypättiin autoon ja laitettiin suunnaksi Korintin kanava .

Tietullit ja niitä riittää. Se on ihan uskomatonta ja meillä se sujuu jo vallan mallikkaasti. Mutta kuvittele (kuka muistaa Tyttökullat-telkkarisarjan? Vanhin mummeleista sanoi aina: Picture, Sisily in 1928…)

Eli tietulleihin ajetaan 100km/h. Eli tiputetaan 20 tai 30 km vauhdista pois ja kaahataan tullille. Kaistoja ei ole vaan tuijotetaan ylöspäin olevia kuvia. On sininen kaista missä maksat rahalla ,on keltainen kaista jossa maksat kortilla tai heität pussiin kolikoita ja oransseja kaistoja joihin ajat jos sulla on joku elektroninen vimpain mukana. Kaikki siis tsuumailee silmä kovana mihin autonsa kanssa sinkauttaa. Ihme, ettei pelti rytise. Tänään todistettiin meidän painajaista jos ajaa väärään kaistaan. No siinä sitten kateltiin kun poika veti kylmänviileästi pakin päälle ja tuli meidän kaistalle.

Sitten kun maksusta on selvitty jokainen omasta pilttuusta ryntää radalle. Kaistoja ei edelleenkään ole merkitty joten kuka on nopein sinkauttaa vasemmalta oikealle ja toiset toiseen suuntaan. Toisaalta ,eivät Kreikkalaiset muutenkaan välitä kaistoista ja eihän niitä Suomessakaan talvella näe niin intte så någo nuugaa🤷‍♀️

Ajettiin myös autokoulun ohi. Siinä oli sellainen aidattu alue jota ajettiin ympäri. Mietittiin, että sittenkun kokelas osaa ajaa aitauksen sisällä 100km/h niin se päästetään motarille ja saa valmistujaislahjaksi ajokortin.

No hengissä selvittiin kaikesta jälleen kerran. Petu ajoi kuin Vatanen konsanaan ja huiski ratissa kuin muinainen Kreikkalainen ja minä puristin käsilaukkua sylissä ja tein ristinmerkkejä.

Otettiin kohteeksi leirintäalue Camperstop Olivetree joka on Archaio Limani nimisellä alueella. Paikka on uusi ja tosi siisti. Paikat on päällystetty valkoisella kivellä jota alettiin heti miettimään meidänkin kotipihaan valoistuttamaan pimeyttämme.

Maanviljelijä huristaa tossa vieressä traktorilla ja levittää ilmeisen selvästi jonkun eläimen 💩koska hajua on silmiä kirvelevä. Vieressä on myös maatila jossa lammaskoirat haukkuvat ja pienet bäät ja määääät huutelevat. Nyt ollaan rähjätty naapurin Saksan paimenkoiralle ,yhdelle kulkukoiralle ja ohikulkevalle Rhodesiankoiralle. Eli kaikki tietää, että suomalaiset ovat saapuneet.

Ja sitten nähtiin tuttujakin. Pariskunta Saksasta. Oltiin samaa aikaan Camping Venezuelassa ja nyt he ovat matkalla Kalamataan. Sinne alaspäin meilläkin matka jatkuu.

Ystäväni Jouni alias DäDä laittoi vinkin kuunneltavasta biisistä. Esittäjä Jesus Etc ja kappale wilco. Oli niin kaunis ja etsin Googlesta sen lyrican. Kyyneleet vain valuivat ja taas sai Petu etsiä mulle paperia.

Muistakaa elää jokainen päivä kuin se olisi viimeinen❤️

Täälläkin on Messina niinkuin Italiassa. Todennäköisesti Kreikan serkku kirjoittaa nimen eritavalla. Otettiin siis päivä kohteeksi sen niminen paikka. Agendana oli edelleen löytää eläinlääkäri jonne on helppo ajaa ja pysäköidä. Mahdotonko tehtävä🤷‍♀️ ei kun selvittämään asiaa. Otettiin tytöt mukaan takapenkille ,ettei tarvitse stressata onko niillä kotona kuuma tai onko ukonilma (Sohvi pelkää) tai ehkä rankkasade koska sekin pelottaa nykyisin. Sateen ropina ei nimittäin täällä kuulosta ihanan romanttiselle vaan luotisateelle.

Oltiin myös päätetty viettää kiva päivä ilman stressiä. Joten niin me neljä ahtauduttiin Skodaan ja lähdettiin matkalle. Kohteeseen oli tunnin ajo jos oltais menty vuorien yli ja ali. Mutta tällä kertaa valittiin suora ja leveähkö rantatie ja päätettiin katsoa minne se meidät vie.

Aurinko paistoi ja lämpöä oli +19 ja tuuli niin oli mukava keli.

Pysähdyttiin Petalidin kylään ja jaloiteltiin satamassa katsomassa kalastajia jotka selvittelivät verkkojaan. Siiri halusi uimaan mutta ei saanut tahtoaan läpi. Molemmat saivat juosta täysiä pitkin poikin koska muita koiria ei näkynyt ja muista ihmisistä tämä rotu ei välitä.

Sitten taas eteenpäin. Tie oli hyvä ajaa (tai istua kyydissä🫣) mutta liikenne oli hiljainen. Nähtiin vuoria ,kyliä, kissoja, koiria. Pysähdyttiin leipomosta ostamaan fetapiirakka ja kiviuunissa tehty leipä.

Sitten huomasinkin kyltin Messina 12km joten navi päälle ja alkoi jännitys. Yllättäen ajo meni melko lailla kivuttomasti. Päästiin ajamaankin siihen kadulle missä kuvasin aukioloajat ,joka päivä paitsi sunnuntaina auki👌

Sitten takaisin päin. Kuski alkoi kokea tylsyyttä ja valitsi takaisin vuoristoreitin. Siinä sitten mentiin ,kurvi oikealle toinen vasemmalle. Tuli mieleen Simo Salmisen laulu ”Minä ajelin bussia sinistä, kaverit alkoivat kitistä. Päätin niille näyttää ja kaasu poljinta käyttää”.

Yllättäen kulman takaa tulikin kyltti vesiputoukset. Jarrutus ,auto ympäri ja sinne.

Parkkialueella olikin kolme karavaania mutta Skoda mahtui joukkoon. Annettiin tyttöjen juosta vapaasti. Alamäkeä mentiin ja pitkästi. Polku kapeni ja veden solina kuului jo korvissa.
Niinpä sitten löydettiin putous. Olipa kaunis ja vesi jäätävän kylmää. Vanhin tolloista Siiri 13.5v joka rakastaa haasteita oli onneksi mukana. Sillä mitä olisi retki ilman omistajien tuskanhikeä selässä ja käheäksi karjuttuja kurkkuja siinä seuratessamme mitä tämä vanhempi älykkö keksii seuraavaksi.

Olihan mummon koitettava miten voi loikkia kivillä ja kuinka pitkään loikkaan tolleri venyykään. Siiri onnistui ihan odotusten mukaan ja molskahti veteen🙈😂

Sitten koko lauma eteenpäin katsomaan järveä mihin vesi laskeutuu. Polku kapeni ja kapeni. Koirat pomppivat edessä kuin vuorikauriit. Petu ähisi seuraavaksi ja minä rämmin viimeisenä. Petu huuteli välillä katsomaan /olemaan katsomatta mikä rotko on oikealla puolella. Siihen petti sitten meidän kantti. Me ihmiset oltais jatkettu reippaasti mutta samalla kun katsoo sydän syrjällä pomppivia karvakasoja niin ahdistus oli valtava, ihan liikaa mulle.

Päästiin onneksi kaikki sieltä pois. Kaikilla oli jalat ja nilkat tallella. Hiki helvetillinen mutta kaksi erittäin onnellista koiraa.

Matkalla ostettiin kolme säkkiä appelsiineja katukauppiaalta . Vietiin naapureille Kostalle ja Vasilille säkit ja yksi meille.

Päästiin kotiin ja kaikki oli väsyneitä ja tyytyväisiä. Vasili kiitti vitamiineista ja kertoi taas valvoneensa 05:en . Nauraa meille kun tullaan iltalenkiltä ja mennään nukkumaan 21.00. Silloin Pappa Vasil polkaisee auton käyntiin ja lähtee kylille syömään. Siinä menee kuuleman viiniä ja lopuksi viskiä. Sitten hän soitteleekin vaunussaan jotain teknotumputukselta kuulostavaa läpi yön😂

Ihan Kreikassa yhä ollaan mutta päätettiin lähteä kylälle katsomaan pimeää iltaa sekä syömään Mauritzion pizzaa. Ollaan syöty siinä pikkuisessa paikassa jo muutamia kertoja. Aina yhtä hyvää ja aina yhtä hauskaa. Yleensä päivällä mutta nyt oltiin villejä ja mentiin vasta 18.30 kun pimeys oli vallannut pikkuisen kylän (ja Mauritzio avannut ravintolansa).

Tavernassa oli kolme miestä. Yhdellä oli valkoinen, siis kirkkaanvalkoinen villapaita päällään ja kaksi muuta olivat näöltään mutaisen maantierosvon sukua. Lyhyt ja puhdas ,valkopaitainen mies siirteli meille tuoleja. Tönäsi toista ”likaista” sankaria väistämään. Silloinhan me tajuttiin ,että yksi rosvo oli kaljassa uitettu.

Valkoinen villapaita yritti meitä kovasti heidän pöytään istumaan. Ääni, näkö ja eleet toivat mieleeni edesmenneen näyttelijän Leo Jokelan ja hänen G. Pula-ahon jutut. Nuoremmat voivat katsoa Googlesta mitä tarkoitan.

Mietittiin siinä onko tiskin takana puuhaava tyyppi Maurizio ja samalla seurasimme meidän uusia ” ystäviä”. Valkopaita puhui, nauroi ja vinkkasi silmää minkä ehti. Kova oli polotus mutta saatiin selville, että ovat Albaniasta ja poimivat oliiveja täällä.

Pojat tarvitsivat lisää kaljaa mutta kännisimmälle antoivat cokista. Ja silloin Mauritziokin huomasi meidät. Mamma Mia ,miksi ette huutaneet. Tässä pöytäliina ja laitetaan vähän musiikkia.

Syötiin ihanat pizzat. Petulla Diavola salamineen ja mulle munakoiso-burrata-tomaatti versio❤️

Eniten juopunut otti pizzan mukaan ja lähti vaeltamaan pimeyteen. Koukkunokka näytti teroittavan veistä mutta todennäköisesti leikki jollain muulla ja valkopaita hosui ja heilui ,houkutteli ohikulkevaa rouvaa istumaan kanssaan. Sanomattakin selvää että veti vesiperän.

Oltiin syöty ja lähdettiin vaikka meidän ”Leo Jokela” toivoi, ettei jätettäisi häntä 😂

Raskas työ vaatii raskaat huvit. Toivottavasti eivät juo kaikkia rahojaan, että saavat kotiväellekkin jotain.

Oli kylällä varmaan 6 ravintolaa auki ja yksi oli jopa täysi. Sinne seuraavaksi sillä nukkuma-aika lähestyy ja meidän pappa Vasil saapuu syömään.

Tänä aamuna herättiin kauniiseen auringon paisteeseen. Aamukävelyllä käytiin katsomassa kissoja. En muista olenko maininnut meidän alueen vieressä noin 100m päässä on erittäin viehättävä kaksikerroksinen talo josta voi vuokrata huoneen tai apartementtoksen. Rouva joka pitää sitä rakastaa kissoja joten kaikki hylätyt kissat asuvat myös siellä. Sohvi kiskoo lenkillä sinne ja siinä me sitten seistä tollotetaan kissoja. Eli katselemme kissavideoita😂

Aamupalan jälkeinen lorvinta loppui siihen kun Nectarina toi minulle saapuneen paketin. Jeee, tilasin Puhdistamosta magnesiumia ja niillä meni kaksi viikkoa saapumiseen. Eli nopeammin tuli kuin kortti Hangosta Espooseen👌

Päätettiin sitten lähteä siivoomaan rantaa. Kuten edellisessä kirjoituksessa ilmeni oli rankkasateet tuoneet roskia vuoristosta mereen sekä merestä rannalle.

Siinä ei kauaa mennyt kun säkki oli täynnä. Muoviroskaa. Korkkeja ,pulloja, styroksia, muovinaruja yms. Sitten nähtiin iso tynnyri rannassa mutta se oli liian vaikea pyörittää rannan toiseen päähän roskikseen joten pyöritettiin se ylös rannalta ja käännettiin pystyyn toivoen ,että joku sen korjaa.

Noin kilometri jäi siivoamatta yksinkertaisesti siitä syystä, että pussi ja kädet olivat täynnä. Raahauduttiin parkkipaikalle missä on roskiksia ja ne olivat kaatuneet myrskyn takia. Toinen niistä punnerrettiin pystyyn hammasta purren.

Rannalle tuli myös Kreikkalainen nainen lapsensa kanssa. Suloinen tyttö rakastaa koiria ja niin noin 4v pikkukaunotar sai halata enimmäkseen Sohvia. Siiri juoksi karkuun.
Nainenkin toi löytämänsä paksun köyden roskiin ja puhuttiin siitä jos jokainen ottaisi edes yhden roskan rannalta mukaan niin ne eivät joutuisi kilpikonniin, kaloihin ja mereen ajelehtimaan.

Rantapäivä lopetettiin kävelemällä takaisin lähtöpisteeseen. Siiri tietenkin meni uimaan ja repimään (taas) keltaista poijua irti. On se ihme kun ei vielä irtoa😂

Aurinko lämmitti, vesi parikymppistä. Hyvä mieli.

Eilen puhuin äidin kanssa joka iloitsi siitä ,että kohta on joulu ja pimeys lähtee kääntymään valoisaksi pikku hiljaa. Eikä kuuleman lehtiä ole enää puissa.

Täällä sitä ei oikein ymmärrä ja on melkein unohtanut. Vaikka sataa kaatamalla niin aurinko on näyttäytynyt joka päivä. Meri on lämmintä ja vaatteet kesäiset. Kaikki on vihreää. Tuoksuttelin appelsiinin kukkaa joka oli niin ihana. Ruusut kukkivat eri väreissä, yrtit kasvavat ja ruohoakin leikataan vasta nyt. Mitä sitä kesällä leikkaamaan kun ei se helteessä kasva.

Tottakai aurinko laskee aikaisemmin kuin kuukausi/kaksi sitten. Kello 18.00 on jo pimeää ja ennekuin me herätään (08.00) on jo aurinko paikoillaan.

Eilen oli surullinen hetki kun eräs Saksalainen mies hyppäsi vaunustaan ja kysyi, eikö meillä ole kaksi koiraa? Hän antoi meille avaamattoman paketin kakkapusseja. Heidän autossaan oli enää ystävän tuhkat😢 koiralla oli hoidettu borrelioosia mutta oli lopettanut yhtäkkiä syömisen. Klinikalla maha ultrattiin ja syöpää täynnä. 11vuotias oli ystävä jonka vievät takaisin kotiin. Turha kai mainita, että minä ja mies pyyhittiin kyyneleitä. Ja kun jäätiin Petun kanssa kahden niin sain oikein itkukohtaukseen . Tytöt kun ovat jo 11 ja 13 vuotiaita😭❤️

Päivä kerrallaan❤️